Tämä on toinen blogiteksti Kevan Kestävää työelämää -hankkeessa toteutettavan työntekijän digitaalisen palvelun sisällön kehittämisestä. Ensimmäisessä osassa kuvailimme sisällöntuotannon eri vaiheita. Tässä toisessa osassa keskitymme sisältöjen laadun varmistamiseen ja jatkokehitykseen.
Haastateltavina ovat Anita Savinainen ja Antti Salmi Kevasta. Antti on Kevan digitaalisen oppimisen asiantuntija ja vastaa digitaalisen oppimisen palveluista. Anita on Kevan Kestävää työelämää -hankkeen koordinaattori, joka vastaa siitä, että puhelinsovelluksen sisällöt ovat kunnossa ja laadukkaita.
Vuoden 2024 lopussa julkaistavan palvelun sisällöt on tuotettu yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Palvelu tulee maksuttomasti kaikkien julkisen sektorin työntekijöiden käyttöön ja se on toteutettu Coach4Pro-alustalle.
Miten varmistitte julkaistavan oppimiskokonaisuuden laadun?
Anita katsoi tuotantovaiheessa jokaista oppimispolkua kokonaisuutena ja varmisti, että eri sisällöntuottajien kanssa tuotetut oppimispolut noudattavat yhtenäistä linjaa. Tuottajat olivat sisällöntuotannon ammattilaisia, mutta kokivat tällaisen tuotantotavan parantavan sisältöjen laatua entisestään.
Oppimispolut viimeisteltiin julkaisemalla ne ensin Kevan kehittäjille, jotka iteroivat ne kuntoon. Tämän jälkeen julkisen alan pilottityöyhteisöt lähtivät testaamaan oppimispolkuja. Jos materiaaleissa havaittiin pilottien yhteydessä jokin systemaattinen puute, se korjattiin kaikkiin sisältöihin. Hyvä esimerkki tästä oli tekstin määrä: selaimessa tekstin määrä näytti kevyemmältä kuin puhelimen kapeammalta näytöltä. Antti kertoi, että tästä selvittiin ottamalla käyttöön karsi-karsi-karsi-menetelmä, lisäämällä kappalejakoja ja pilkkomalla tekstejä osiin ikonien avulla.
Miten seuraatte laatua?
Palvelua pilotoidaan ja hienosäädetään jatkuvasti saadun palautteen pohjalta. Tämän lisäksi julkaisun jälkeen seurataan, missä määrin asiakkaat ottavat palvelun käyttöön ja aktivoivat itselleen eri oppimispolkuja. Myös oppimispolkujen eri sisältöjen käyttöastetta seurataan.
Oppimispolkujen sisään on rakennettu alku- ja loppukyselyt, joilla pyritään arvioimaan oppimispolun vaikutuksia, kuten toiminnan muutosta. Kyselyt ja aktiivisuusraportit ovat alustan ominaisuuksia, joten ulkopuolisia sovelluksia ei tarvitse käyttää.
Oliko teillä käytössä jotain metodologiaa tai työkaluja sisällön laadun varmistamiseen?
Keva käyttää sisällöntuotannon laadun varmistamiseen ADDIE-mallia: Analyse, Design, Develop, Implement and Evaluate.
ADDIE on sisällöntuotantoon kehitetty versio yleisestä PDCA – syklistä PDCA=Plan-Do-Check-Act). Coach4Pro-alustan julkaisujärjestelmä tukee tätä mallia. Editointi ja julkaisu on helppoa, ja julkaisu voidaan tehdä paloittain ja halutulle ryhmälle.
Päädyitte käyttämään suljettua alustaa, miksi?
Keva halusi löytää kumppanin, jolla on vahva kokemus tällaisista alustoista, sekä myös halu kehittää alustaansa koko ajan eteenpäin.
Lisäksi Kevalle on tärkeää, etteivät puurot ja vellit mene sekaisin. Palvelu toimii ennakoivan työkyvyn tukena ja haluttiin, että oppimisalusta on täysin erillinen esimerkiksi eläkevakuuttamisen järjestelmistä, eikä näitä tietoja yhdistetä henkilötasolla. Tämän vuoksi käyttäjätiedot on anonymisoitu myös alustalla niin, ettei pääkäyttäjäkään pääse käsiksi yksittäisen käyttäjän tietoihin.
Onko jo uusia kehitysideoita?
‘No, tietenkin on’, toteavat Antti ja Anita. Palvelu kehittyy jatkuvasti osana Kevan digitaalisen oppimisen palveluita myös hankkeen jälkeen.
Lisätietoa:
Kevan Kestävää työelämää -hanke on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
Lue lisää Kevan verkkosivuilta: www.keva.fi/kestavaatyoelamaa