Meillä oli ilo osallistua 9.3 pidettyyn KEVA-päivään. Päivän teemana oli ‘Kestävää työelämää – toiveikas katse tulevaisuuteen’. Ohjelma koostui kuudesta esityksestä ja paneelikeskustelusta. Kiinnostavaa asiaa oli yllin kyllin yhteen blogitekstiin. Tämän vuoksi päätimme tehdä tiukan rajauksen. Keskitymme kahteen asiaan ja teemme kummastakin oman blogitekstin.

Tässä ensimmäisessä osassa keskitymme Jaakko Kianderin alustukseen, jossa luodaan iso kuva toimintaympäristöstä. Toisessa blogitekstissä tarkastelemme Minna Huotilaisen esitystä ’Hyvinvoivat aivot työssä’. Nämä kaksi esitystä ovat mielestämme merkityksellisimpiä hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta.

KEVAn toimitusjohtaja Jaakko Kiander kävi alussa läpi KEVAn roolin. KEVA vastaa julkisen puolen työntekijöiden eläketurvasta. KEVAn sijoitettavat eläkevarat ovat noin 60 miljardia euroa, ja se on iso sijoittaja jonka tulee toimia pitkäjänteisesti. Tämän potin sijoittaminen tuottavasti mutta samalla riskit minimoiden on oleellinen osa KEVAn kestävää toimintaa.

Julkisen sektorin iso muutos, kuntien sosiaali- ja terveystoimintojen siirtyminen HYTE-alueille toi KEVAlle uudet isot asiakkuudet. HYTE-alueiden alku on ollut haasteellinen. HYTE-alueilla on rahoitusvaje ja sen lisäksi pulaa työvoimasta. Kun tähän lisätään vielä sairaspoissaolojen iso määrä ja haasteet työhyvinvoinnissa, on siinä haastetta kerrakseen.

KEVA tekee myös tutkimusta. Tutkimukset liittyvät valtaosin työvoimapulaan ja työssä jaksamiseen. Tutkimusten viesti on ollut että työvoimapula tulee jatkossa pahenemaan ja samaan aikaan eläköityvien määrä kasvaa. Osaratkaisu tähän olisi asteittainen poistuminen työelämästä: otetaan eläke mutta jatketaan sen lisäksi töissä. Töissä jatkaminen pitempään onnistuu, koska julkisen sektorin työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi.

Jaakko Kianderin alustuksessa esittelemät haasteet voivat tuntua aika ylivoimaisilta. Toisaalta, ongelmaa ei voi ratkaista, ellei sitä ole identifioitu. Nyt se on selkeästi määritelty, joten on ratkaisujen aika. Mielestämme ratkaisun ytimessä on työssä jaksaminen ja työhyvinvointi, kun puhutaan työntekijöistä. Vastaavasti, jos pystymme tarjoamaan vaikuttavia ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja sote-sektorin asiakkaille, se pienentää turhaa kysyntää. Hyvä uutinen tässä on se, että pitkäjänteinen elintapaohjaus on lääke kumpaankiin vaivaan.

Kiinnostuitko aiheesta, ota meihin yhteyttä!

Käytiin vuoden alussa ihmettelemässä miten Ann Arborissa, Michiganissa eletään. Ann Arbor on Detroitin vieressä, vähän kuin Porvoo Helsingistä katsoen. Kuukauden visiitillä ehti saada pintapuolisen kuvan paikallisten tavoista ja tottumuksista. Kuten arvata saattaa, arki rakentuu auton ympärille. Sillä mennään kaikkialle ja yhdyskuntarakenne on sellainen, että autottomalle monet asiat ovat vaikeita. Julkinen liikenne (junat ja bussit) on vähäistä, joten mukavuudenhalusta joutuu tinkimään jos niitä käyttää. Palveluissa sen sijaan löytyy, USA on palveluyhteiskunta.

USA:n terveydenhoitojärjestelmä eroaa oleellisesti Suomen järjestelmästä. Jokainen amerikkalainen joutuu ostamaan Terveysvakuutuksen. Työnantaja tyypillisesti osallistuu kustannuksiin. Pienituloisille on oma liittovaltion rahoittama ohjelma MedicAid ja yli 65-vuotialle Medicare, joka sekin on liittovaltion rahoittama (U.S. Treasury).

Terveysvakuutuksilta vaaditaan että tietyt ennaltaehkäisevät palvelut sisältyvät vakuutuksen perushintaan, eikä niistä voi laskuttaa erikseen. Tällaisia palveluita ovat tietyt yleiset rokotukset, verikokeet, ruokavalioon liittyvä neuvonta, kolestrolitasojen mittaus, lihavuuteen liittyvä neuvonta ja keuhkosyövän seulonta. Oleellista tässä listassa on, että ennaltaehkäisy nähdään valistuksena ja mittauksina, eli asiaintila todetaan ja annetaan neuvoja miten pääset eteenpäin. Mitään pitempiaikaista elintapaohjausta ei näyttäisi vaadittavan. Maksusta näitä varmasti löytyy, Amerikassa kun ollaan.

Terveysvalistusta jaetaan MyHealthfinder web-sivujen avulla. Sivuilla annetaan terveysohjeita erilaisiin tilanteisiin. Ohjeita on syöpää sairastaville, sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, ylipainoon ja sukupuolitauteihin. Terveysohjeiden lisäksi Doctor Visits – välilehdeltä löytyy ohjeet miksi ja milloin on syytä käydä lääkärin pakeilla. Healthy Living otsakkeen alta löytyy terveelliseen elämäntapaan liittyvä materiaali eli tutut mielenterveys ja sosiaaliset suhteet, ravinto, liikunta, turvallisuus ja sukupuoliterveys. Tämän lisäksi löytyy odottaville äideille oma  ohjesivusto.

Jos asioita vetää yhteen ennaltaehkäisevän terveydenhoidon kannalta, niin tilanne USAssa on aika lailla Suomen kaltainen. Tutkimuksia, selvityksiä ja valistusta on runsaasti tarjolla. Tästä huolimatta vuosien 2017-2020 välisenä ajanjaksona amerikkalaisista oli 41.9% ylipainoisia, kun  vuosituhannen vaihteessa ylipainoisia oli 30.5%. Tämäkin esimerkki osoittaa että valistuksen tie on kuljettu on loppuun, on aika siirtyä puheesta tekoihin.

Kiinnostuitko aiheesta, ota meihin yhteyttä!

Julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva toteuttaa asiakkailleen digitaalisen palvelun työuran rakentamiseen ja työkyvystä huolehtimiseen. Julkisen alan työntekijöille suunnattu palvelu täydentää työnantajan ennakoivaa työkykyjohtamista ja toteutetaan osana Kevan Kestävää työelämää -hanketta.

Keva on kilpailutuksen kautta valinnut viidestä kilpailutukseen osallistuneesta toimittajasta coach4pron yhteistyökumppaniksi palvelun toteuttamiseen.

Mikko Koskela, CEO, Coach4pro: “Coach4pro on todella tyytyväinen, että valinta on kohdistunut meihin. Uskomme, että yhdessä Kevan ammattilaisten kanssa kehitämme palvelun, joka edistää julkisen alan työntekijöiden työkykyä ja työhyvinvointia.”

Digitaalisen oppimisen palveluiden tuoteomistajat Antti Salmi ja Kaisa Hakkarainen Kevasta kertovat, että tavoitteena on rakentaa aivan uudenlainen digitaalinen palvelu julkisen alan työntekijöiden käyttöön.

”Vaikuttava palvelu edellyttää laadukkaiden koulutussisältöjen lisäksi myös sujuvasti toimivaa teknistä alustaa. Etsimme kilpailutuksessa yhteistyökumppania, joka kykenee toteuttamaan meidän tarpeisiimme räätälöidyn teknisen alustan. Tarjouksessa ja alkaneessa yhteistyössä korostuvat yhdessä kehittäminen sekä usko pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja kehitettävän palvelun menestymiseen”, Salmi ja Hakkarainen kommentoivat.

Palvelun kehittäminen toteutetaan osana Kestävää työelämää työkykyhanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen alan työntekijöiden työkykyä. Hankkeen avulla autetaan julkisen alan organisaatioita palautumaan koronapandemiasta ja vähentämään työkyvyttömyysriskejä. Hanke on saanut valtioavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.

Tutustu Kestävää työelämää -hankkeeseen Kevan verkkosivuilla https://www.keva.fi/tama-on-keva/kestavaa-tyoelamaa–hanke/ 

Katse Malakan salmen suuntaan!

Välillä tekee hyvää katsoa mitä muut tekevät. Tekevätkö eri tavalla, ja jos tekevät, niin voisiko siitä oppia jotain? Tällä kertaa suuntaamme katseemme Singaporeen, pieneen ja järjestäytyneeseen valtioon siinä Malakan salmen pohjoispuolella. Porukkaa on suunnilleen saman verran kuin Suomessa, pinta-alaa on 728 neliökilometriä eli suunnilleen saman verran kuin pääkaupunkiseudulla. Ja sovussa pystyvät elämään ilman isompia kahnauksia. Miten mahtavat tehdä tuota terveysvalistusta ja elintapoihin vaikuttamista?

HealthHub

Terveysvalistuksen jakaminen on keskitetty web-sivuille HealthHub (healthhub.sg).
Portaali on asiakaskeskeinen, asiat on järjestelty asiakasryhmän mukaan. Organisaatiot on unohdettu, ainoa viittaus tähän suuntaan on maininta tahoista jotka ovat sisällön tuottaneet. Sivut ovat modernit, ulkoasuun ja helppokäyttöisyyteen on selvästi panostettu. Esimerkiksi vanhemmille on omat sivut, jossa materiaalit on jaoteltu perheen tilanteen mukaan: odotusaika, 0-2 vuotias lapsi, 3-6 vuotias lapsi, 7-12 vuotias lapsi, lapsi teini-iässä. Samoin löytyvät omat sivut ikä-ihmisille ja vaikkapa liikuntarajoitteisille.

Sivuilla on myös eri ryhmille kerrottu minkälaisiin palveluihin he ovat oikeutettuja. Lisäksi sivuilla on itsearviointityökaluja oman terveystilanteen arviointiin. Portaali on kuin hyvin organisoitu tavaratalo josta tarvittava tieto on helposti löydettävissä.

Eat, Drink, Shop Healthy Challenge

Syö, Juo ja Osta Terveellisesti – haaste, näin tuon väliotsikon voisi kai kääntää. Haasteen idea on yksinkertainen – jos teet hyviä terveysvalintoja, sinut palkitaan. Homma menee näin. Kaupoissa ja ravintoloissa terveelliset vaihtoehdot on merkitty ‘Terveellinen vaihtoehto’ – leimalla. Näin kuluttaja näkee samanlaisista vaihtoehdoista sen terveellisemmän. Kun ostokset maksetaan, asiakas saa kuitin, johon on QR-koodilla merkitty terveellisten ostosten kokonaishinta. Tämän QR-koodin voi sitten lukea puhelimen ‘Healthy 365’- sovelluksella. Sovellus pitää kirjaa ostoksista ja siitä paljonko niihin on käytetty rahaa. Kerättyä rahaa voi sitten vaihtaa erilaisiin lahjakortteihin joilla voi tehdä ostoksia valituista liikkeistä. Singaporessa ymmärretään mikä saa ihmisen tikittämään.

Kirsikka kakussa

Ennakkokäsitykseni oli, että Singaporessa osataan hyödyntää digitaalisuutta terveysvalistuksessa. Tiirattuani sivuja tarkemmin huomasin että sivujen oikeassa yläkulmassa oli login-nappi. Sivut eivät ole pelkästään terveysvalistusta varten, vaan sieltä on myös pääsy henkilökohtaiseen kanavaan ja terveydenhuollon ammattilaisiin. Mitä kaikkia palveluja tuosta kanavasta löytyy, sitä en tiedä kun en ole paikallisia ja kirjautumistunnukset puuttuvat. Oli miten oli, Singaporen lähestymistapa vakuutti minut. Se on kokonaisvaltainen, asiakaslähtöinen ja helppokäyttöisyyteen on panostettu. Suosittelen kaikkia näiden asioiden kanssa puuhaavia tutustumaan.

Ps. Organisaatioista sen verran että sivujen sisällöstä vastasivat Ministry Of Health, SingHealth, Health Promotion Board, National Health Care Group,Agency for Integrated Care, National University Health System.

Tarkempaa tietoa tästä linkistä: https://www.healthhub.sg/

Coach4Pro tarjoaa digitaalista palvelualustaa ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon.

Kiinnostuitko aiheesta, ota meihin yhteyttä!

Hyvinvointipalvelun digitalisointi

Blogiteksti pohjautuu Turun Yliopistossa pidettyyn luentoon Digitalization and Ethics. Tässä tekstissä keskitymme pelkästään digitalisointiin. Näkökulma on asiakkaan näkökulma, miten hän kokee palvelun ja mitä hän saa kun palvelu on etäpalvelu.

Esimerkkinä elintapaohjaus

Esimerkkinä otamme elintapaohjauksen. Jos ohjaus toteutetaan pelkästään ohjaajan ja asiakkaan välisillä tapaamisilla, on tapaamisia harvassa tai palvelusta tulee niin kallis että sitä harva omalla rahalla maksaa. Lisäksi näkymää siihen mitä tapaamisten välillä tapahtuu ei ole. Kustannustehokas tapa on antaa asiakkaalle moniste ohjelmasta ja toivoa parasta. Motivoituneille tämä tapa saattaa toimiakin, mutta entäs ne muut, se suuri massa?

Tarkastellaan seuraavaksi etäohjauksen digitalisointia. Tavoitteena on helppo saatavuus, vaikuttavuus sekä kustannustehokkuus, kaikki samassa paketissa.

Kolme vaihtoehtoa

Itsepalvelu: lataa applikaatio ja anna mennä

Räätälöity itsepalvelu: ohjelman sisältö räätälöity kyselyjen ja profiilin mukaan, mahdollisuus räätälöidä sisältöä tekoälyn avulla

Palvelu: ohjelman räätälöivät asiantuntijat perustuen asiakkaan tarpeisiin, jatkuva parantaminen, vuorovaikutus ohjaajan kanssa ja tarvittaessa mahdollisuus interventioon

Yhteistä näille kolmelle vaihtoehdolle on, että ohjelmat voidaan suorittaa milloin vain ja missä vain.
Tällä on asiakkaille iso arvo, ja asiakkaiden haastatteluissa tämä tuodaan toistuvasti esille.

Valinnan haasteet

Jos kohderyhmä on iso, mikään edellämainituista kolmesta vaihtoehdosta ei yksin toimi. Seuraavassa lista asioista, jotka on hyvä ottaa huomioon elintapaohjauksen suunnittelussa:

• Mitä teemme niille asiakkaille joille valittu lähestymistapa ei sovi?
• Miten toimimme passiivisten kanssa? Miten tiedämme että joku on passiivinen?
• Autammeko niitä ihmisiä jotka hyötyvät ohjauksesta eniten?
• Miten saamme selville pitääkö meidän parantaa ohjelmaa?
• Mitä teemme asiakkaille jotka eivät hyväksy mitään etäohjausta?

Tästä seuraa, että mikään yksittäinen digitaalinen palvelu ei ole ratkaisu, tarvitaan sopiva palveluportfolio jossa edellä mainitut asiat on huomioitu.

Lopuksi

Elintapaohjaus onnistuu, jos asiakkaat ovat motivoituneita ja heille tarjotaan ohjaus ja ohjelma, jossa he voivat onnistua. Motivaatiota voi tarkistaa seuraavalla kysymysparilla:

1. Uskotko että terveydentilasi parantuu tulevaisuudessa?
2. Uskotko että voit itse vaikuttaa terveydentilaasi?

Miten sinä vastaat?