Tämä on jälkimmäinen blogiteksteistä joka pohjautuu 9.3 pidetyn KEVA-päivän esityksiin . Päivän teemana oli ‘Kestävää työelämää – toiveikas katse tulevaisuuteen’. Ensimmäisessä osassa kävimme läpi Jaakko Kianderin alustuksen, jossa luotiin iso kuva toimintaympäristöstä. Tässä toisessa osassa tarkastelemme Minna Huotilaisen esitystä ’Hyvinvoivat aivot työssä’.

Minna Huotilaisen esityksessä käytiin läpi työympäristön vaikutusta työntekijöiden hyvinvointiin ja aivojen toimintaan. Aivojen toiminnan perussääntö on että ne eivät kykene käsittelemään samaan aikaan useampaa asiaa – aivot eivät kykene rinnakkaisprosessointiin. Myös keskeytykset ovat aivoille myrkkyä. Keskeytykset estävät tehokkaasti uuden oppimisen ja ideoinnin.

Mikä on sitten aivoille optimaalinen tapa työskennellä? Aivomme työskentelevät edelleen samoin kuin kivikautisen metsästäjä-keräilijän aivot. Tarvitsemme turvallisen ja rauhallisen ympäristön, oman kotiluolan ilman uhkia , jotta voimme keskittyä täysimääräisesti kulloinkin käsillä olevaan asiaan.

Fysiologiset, mielen ja kehon yhteiset toiminnan tilat voi karkeasti jakaa kahteen osaan (U-käyrä):
taistele-tai-pakene tila ja flow-tila. Taistele-tai-pakene-tilassa koemme uhkaa, kiirettä, kuormitusta ja painetta joka voi johtaa lopulta kyynisyyteen ja välinpitämättömyyteen. Flow-tilassa koemme hallitsevamme tilanteen, olemme innostuneita, kykenemme pohtimaan asioita, koemme olomme rauhalliseksi ja turvalliseksi. Flow-tilassa emme näytä kiireisiltä, mutta saamme paljon aikaan.

Aivomme ovat optimoituneet empatiaan. Koemme empaattiset teot palkitsevina. Empatia on myös toisen ymmärtämistä ja asettumista toisen asemaan. Empatia on helppo pilata. Etäyhtedellä toimiminen voi tehokkaasti estää empaattisuutta. Tunteet eivät välity, empaattiset teot voivat estyä ja tieto ei kulje. Etäyhteys onnistuu parhaiten jos henkilöt tuntevat toisensa entuudestaan hyvin.

Työstä pitää myös voida palautua. Palautumista pitää tapautua jo työajalla, ei pelkästään vapaa-ajalla. Työpaikan tyhjäkäynti ja työpaikan taukokulttuuri edistävät palautumista. Tähän on hyvä yhdistää fyysistä tekemistä ja se pitää myös mahdollistaa. Työajan ulkopuolella on syytä huolehtia riittävästä unesta sekä fyysisestä että kognitiivisesta tekemisestä. Jos työajalla toimii koko ajan taistele-tai-pakene – tilassa, työpaikan asiat siirtyävät uniin ja vaikuttavat unen laatuun. Tämä vaikuttaa myös tunnetilaamme. Noidankehä on valmis, emme palaudu.

Fyysinen aktiivisuus ylläpitää ja vahvistaa muistialueita aivoissa. Tästä esimerkkinä on tutkimus, johon osallistui 120 vähän liikkuvaa henkilöä. Henkilöiden ikä vaihteli 55 ja 80 ikävuoden välillä.
Ryhmä jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä ei tehnyt muutoksia liikkumiseen. Toinen ryhmä lisäsi liikuntaa kävelemällä reippaasti kolme kertaa viikossa 40 minuuttia kerrallaan. Kun tuloksia katsottiin vuoden kuluttua, havaittiin että kävelijöillä aivojen muistialueen koko oli kasvanut noin 2% ja vastaavasti passiivisella ryhmällä se vastaavasti pieneni noin 1%.

Lopuksi Minna puhui työhön panostamisen ja palautumisen tasapainosta. Jotta työtä ja menetelmiä voidaan kehittää, täytyy työstä myös voida palautua. Työstä ei saa tulla silppua eikä sitä saa alati keskeyttää. Työhyvinvoinnista on pidettävä huolta, meidän jokaisen, mutta erityisesti esihenkilöiden. Esimerkin voima on valtava. Ideaalitilanteessa työ tukee hyviä elintapavalintoja. Ollaan siis elintapaohjauksen ytimessä: ravinto, lepo, liikunta – ja aivotkin kiittää!

Ohessa linkki Minna Huotilaisen esitykseen. Esitys alkaa kohdassa 1h 58 min. Sieltä löytyvät myös muut KEVA-päivän esitykset.

https://vimeo.com/806738156

Kiinnostuitko aiheesta, ota meihin yhteyttä!

Meillä oli ilo osallistua 9.3 pidettyyn KEVA-päivään. Päivän teemana oli ‘Kestävää työelämää – toiveikas katse tulevaisuuteen’. Ohjelma koostui kuudesta esityksestä ja paneelikeskustelusta. Kiinnostavaa asiaa oli yllin kyllin yhteen blogitekstiin. Tämän vuoksi päätimme tehdä tiukan rajauksen. Keskitymme kahteen asiaan ja teemme kummastakin oman blogitekstin.

Tässä ensimmäisessä osassa keskitymme Jaakko Kianderin alustukseen, jossa luodaan iso kuva toimintaympäristöstä. Toisessa blogitekstissä tarkastelemme Minna Huotilaisen esitystä ’Hyvinvoivat aivot työssä’. Nämä kaksi esitystä ovat mielestämme merkityksellisimpiä hyvinvointiyhteiskunnan toimivuuden kannalta.

KEVAn toimitusjohtaja Jaakko Kiander kävi alussa läpi KEVAn roolin. KEVA vastaa julkisen puolen työntekijöiden eläketurvasta. KEVAn sijoitettavat eläkevarat ovat noin 60 miljardia euroa, ja se on iso sijoittaja jonka tulee toimia pitkäjänteisesti. Tämän potin sijoittaminen tuottavasti mutta samalla riskit minimoiden on oleellinen osa KEVAn kestävää toimintaa.

Julkisen sektorin iso muutos, kuntien sosiaali- ja terveystoimintojen siirtyminen HYTE-alueille toi KEVAlle uudet isot asiakkuudet. HYTE-alueiden alku on ollut haasteellinen. HYTE-alueilla on rahoitusvaje ja sen lisäksi pulaa työvoimasta. Kun tähän lisätään vielä sairaspoissaolojen iso määrä ja haasteet työhyvinvoinnissa, on siinä haastetta kerrakseen.

KEVA tekee myös tutkimusta. Tutkimukset liittyvät valtaosin työvoimapulaan ja työssä jaksamiseen. Tutkimusten viesti on ollut että työvoimapula tulee jatkossa pahenemaan ja samaan aikaan eläköityvien määrä kasvaa. Osaratkaisu tähän olisi asteittainen poistuminen työelämästä: otetaan eläke mutta jatketaan sen lisäksi töissä. Töissä jatkaminen pitempään onnistuu, koska julkisen sektorin työntekijät kokevat työnsä merkitykselliseksi.

Jaakko Kianderin alustuksessa esittelemät haasteet voivat tuntua aika ylivoimaisilta. Toisaalta, ongelmaa ei voi ratkaista, ellei sitä ole identifioitu. Nyt se on selkeästi määritelty, joten on ratkaisujen aika. Mielestämme ratkaisun ytimessä on työssä jaksaminen ja työhyvinvointi, kun puhutaan työntekijöistä. Vastaavasti, jos pystymme tarjoamaan vaikuttavia ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja sote-sektorin asiakkaille, se pienentää turhaa kysyntää. Hyvä uutinen tässä on se, että pitkäjänteinen elintapaohjaus on lääke kumpaankiin vaivaan.

Kiinnostuitko aiheesta, ota meihin yhteyttä!

Käytiin vuoden alussa ihmettelemässä miten Ann Arborissa, Michiganissa eletään. Ann Arbor on Detroitin vieressä, vähän kuin Porvoo Helsingistä katsoen. Kuukauden visiitillä ehti saada pintapuolisen kuvan paikallisten tavoista ja tottumuksista. Kuten arvata saattaa, arki rakentuu auton ympärille. Sillä mennään kaikkialle ja yhdyskuntarakenne on sellainen, että autottomalle monet asiat ovat vaikeita. Julkinen liikenne (junat ja bussit) on vähäistä, joten mukavuudenhalusta joutuu tinkimään jos niitä käyttää. Palveluissa sen sijaan löytyy, USA on palveluyhteiskunta.

USA:n terveydenhoitojärjestelmä eroaa oleellisesti Suomen järjestelmästä. Jokainen amerikkalainen joutuu ostamaan Terveysvakuutuksen. Työnantaja tyypillisesti osallistuu kustannuksiin. Pienituloisille on oma liittovaltion rahoittama ohjelma MedicAid ja yli 65-vuotialle Medicare, joka sekin on liittovaltion rahoittama (U.S. Treasury).

Terveysvakuutuksilta vaaditaan että tietyt ennaltaehkäisevät palvelut sisältyvät vakuutuksen perushintaan, eikä niistä voi laskuttaa erikseen. Tällaisia palveluita ovat tietyt yleiset rokotukset, verikokeet, ruokavalioon liittyvä neuvonta, kolestrolitasojen mittaus, lihavuuteen liittyvä neuvonta ja keuhkosyövän seulonta. Oleellista tässä listassa on, että ennaltaehkäisy nähdään valistuksena ja mittauksina, eli asiaintila todetaan ja annetaan neuvoja miten pääset eteenpäin. Mitään pitempiaikaista elintapaohjausta ei näyttäisi vaadittavan. Maksusta näitä varmasti löytyy, Amerikassa kun ollaan.

Terveysvalistusta jaetaan MyHealthfinder web-sivujen avulla. Sivuilla annetaan terveysohjeita erilaisiin tilanteisiin. Ohjeita on syöpää sairastaville, sydän- ja verisuonisairauksiin, diabetekseen, ylipainoon ja sukupuolitauteihin. Terveysohjeiden lisäksi Doctor Visits – välilehdeltä löytyy ohjeet miksi ja milloin on syytä käydä lääkärin pakeilla. Healthy Living otsakkeen alta löytyy terveelliseen elämäntapaan liittyvä materiaali eli tutut mielenterveys ja sosiaaliset suhteet, ravinto, liikunta, turvallisuus ja sukupuoliterveys. Tämän lisäksi löytyy odottaville äideille oma  ohjesivusto.

Jos asioita vetää yhteen ennaltaehkäisevän terveydenhoidon kannalta, niin tilanne USAssa on aika lailla Suomen kaltainen. Tutkimuksia, selvityksiä ja valistusta on runsaasti tarjolla. Tästä huolimatta vuosien 2017-2020 välisenä ajanjaksona amerikkalaisista oli 41.9% ylipainoisia, kun  vuosituhannen vaihteessa ylipainoisia oli 30.5%. Tämäkin esimerkki osoittaa että valistuksen tie on kuljettu on loppuun, on aika siirtyä puheesta tekoihin.

Kiinnostuitko aiheesta, ota meihin yhteyttä!

Julkisen alan työeläkevakuuttaja Keva toteuttaa asiakkailleen digitaalisen palvelun työuran rakentamiseen ja työkyvystä huolehtimiseen. Julkisen alan työntekijöille suunnattu palvelu täydentää työnantajan ennakoivaa työkykyjohtamista ja toteutetaan osana Kevan Kestävää työelämää -hanketta.

Keva on kilpailutuksen kautta valinnut viidestä kilpailutukseen osallistuneesta toimittajasta coach4pron yhteistyökumppaniksi palvelun toteuttamiseen.

Mikko Koskela, CEO, Coach4pro: “Coach4pro on todella tyytyväinen, että valinta on kohdistunut meihin. Uskomme, että yhdessä Kevan ammattilaisten kanssa kehitämme palvelun, joka edistää julkisen alan työntekijöiden työkykyä ja työhyvinvointia.”

Digitaalisen oppimisen palveluiden tuoteomistajat Antti Salmi ja Kaisa Hakkarainen Kevasta kertovat, että tavoitteena on rakentaa aivan uudenlainen digitaalinen palvelu julkisen alan työntekijöiden käyttöön.

”Vaikuttava palvelu edellyttää laadukkaiden koulutussisältöjen lisäksi myös sujuvasti toimivaa teknistä alustaa. Etsimme kilpailutuksessa yhteistyökumppania, joka kykenee toteuttamaan meidän tarpeisiimme räätälöidyn teknisen alustan. Tarjouksessa ja alkaneessa yhteistyössä korostuvat yhdessä kehittäminen sekä usko pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja kehitettävän palvelun menestymiseen”, Salmi ja Hakkarainen kommentoivat.

Palvelun kehittäminen toteutetaan osana Kestävää työelämää työkykyhanketta, jonka tavoitteena on vahvistaa julkisen alan työntekijöiden työkykyä. Hankkeen avulla autetaan julkisen alan organisaatioita palautumaan koronapandemiasta ja vähentämään työkyvyttömyysriskejä. Hanke on saanut valtioavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.

Tutustu Kestävää työelämää -hankkeeseen Kevan verkkosivuilla https://www.keva.fi/tama-on-keva/kestavaa-tyoelamaa–hanke/