Vantaan kaupunki tarjoaa digitaalisen palvelun elintapaohjaukseen. Vantaalla on jo pitkään tehty kuntakentällä ainutlaatuista työtä elintapaohjauksen kehittämisessä, ja ohjauksella on tutkitusti saatu aikaan sekä tuloksia että säästöjä. Kilpailutuksen kautta Vantaa on valinnut Coach4Pro-alustan palvelun edelleen kehittämiseen.

Mikko Koskela, CEO, Coach4pro: “Coach4Pro on todella tyytyväinen, että valinta on kohdistunut meihin. Uskomme, että yhdessä Vantaan ammattilaisten kanssa kehitämme palvelun, joka ennestään parantaa toiminnassa olevaa elintapaohjausta ”

Liikunnansuunnittelija Jani Raivio ja liikuntapäällikkö Anton Ahonen Vantaalta kertovat, että tavoitteena on rakentaa uudenlainen digitaalinen palvelu Vantaan asukkaiden käyttöön.

”Vaikuttava palvelu edellyttää laadukkaiden sisältöjen lisäksi myös sujuvasti toimivaa teknistä alustaa. Etsimme kilpailutuksessa yhteistyökumppania, joka kykenee toteuttamaan meidän tarpeisiimme räätälöidyn teknisen alustan. Halusimme alustan, jonka pohjalle voidaan rakentaa myös muita etäohjauspalveluita”, Anton Ahonen.

Tutustu Vantaan hyvinvointimentorointiin verkkosivuilla

https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/hyvinvointimentorointi

THL:n arvionti Vantaan elintapaohjauksen toimintamallista:

https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/tieto-ja-toimintamallit/hyte-toimintamallien-arviointi/arvioidut-toimintamallit/vantaan-elintapaohjaus-toimintamallin-arviointi

Tämä on toinen blogiteksti Kevan Kestävää työelämää -hankkeessa toteutettavan työntekijän digitaalisen palvelun sisällön kehittämisestä. Ensimmäisessä osassa kuvailimme sisällöntuotannon eri vaiheita. Tässä toisessa osassa keskitymme sisältöjen laadun varmistamiseen ja jatkokehitykseen.

Haastateltavina ovat Anita Savinainen ja Antti Salmi Kevasta. Antti on Kevan digitaalisen oppimisen asiantuntija ja vastaa digitaalisen oppimisen palveluista. Anita on Kevan Kestävää työelämää -hankkeen koordinaattori, joka vastaa siitä, että puhelinsovelluksen sisällöt ovat kunnossa ja laadukkaita.

Vuoden 2024 lopussa julkaistavan palvelun sisällöt on tuotettu yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Palvelu tulee maksuttomasti kaikkien julkisen sektorin työntekijöiden käyttöön ja se on toteutettu Coach4Pro-alustalle.

Miten varmistitte julkaistavan oppimiskokonaisuuden laadun?

Anita katsoi tuotantovaiheessa jokaista oppimispolkua kokonaisuutena ja varmisti, että eri sisällöntuottajien kanssa tuotetut oppimispolut noudattavat yhtenäistä linjaa. Tuottajat olivat sisällöntuotannon ammattilaisia, mutta kokivat tällaisen tuotantotavan parantavan sisältöjen laatua entisestään.

Oppimispolut viimeisteltiin julkaisemalla ne ensin Kevan kehittäjille, jotka iteroivat ne kuntoon. Tämän jälkeen julkisen alan pilottityöyhteisöt lähtivät testaamaan oppimispolkuja. Jos materiaaleissa havaittiin pilottien yhteydessä jokin systemaattinen puute, se korjattiin kaikkiin sisältöihin. Hyvä esimerkki tästä oli tekstin määrä: selaimessa tekstin määrä näytti kevyemmältä kuin puhelimen kapeammalta näytöltä. Antti kertoi, että tästä selvittiin ottamalla käyttöön karsi-karsi-karsi-menetelmä, lisäämällä kappalejakoja ja pilkkomalla tekstejä osiin ikonien avulla.

Miten seuraatte laatua?

Palvelua pilotoidaan ja hienosäädetään jatkuvasti saadun palautteen pohjalta. Tämän lisäksi julkaisun jälkeen seurataan, missä määrin asiakkaat ottavat palvelun käyttöön ja aktivoivat itselleen eri oppimispolkuja. Myös oppimispolkujen eri sisältöjen käyttöastetta seurataan.

Oppimispolkujen sisään on rakennettu alku- ja loppukyselyt, joilla pyritään arvioimaan oppimispolun vaikutuksia, kuten toiminnan muutosta. Kyselyt ja aktiivisuusraportit ovat alustan ominaisuuksia, joten ulkopuolisia sovelluksia ei tarvitse käyttää.

Oliko teillä käytössä jotain metodologiaa tai työkaluja sisällön laadun varmistamiseen?

Keva käyttää sisällöntuotannon laadun varmistamiseen ADDIE-mallia: Analyse, Design, Develop, Implement and Evaluate.

ADDIE on sisällöntuotantoon kehitetty versio yleisestä PDCA – syklistä PDCA=Plan-Do-Check-Act). Coach4Pro-alustan julkaisujärjestelmä tukee tätä mallia. Editointi ja julkaisu on helppoa, ja julkaisu voidaan tehdä paloittain ja halutulle ryhmälle.

Päädyitte käyttämään suljettua alustaa, miksi?

Keva halusi löytää kumppanin, jolla on vahva kokemus tällaisista alustoista, sekä myös halu kehittää alustaansa koko ajan eteenpäin.

Lisäksi Kevalle on tärkeää, etteivät puurot ja vellit mene sekaisin. Palvelu toimii ennakoivan työkyvyn tukena ja haluttiin, että oppimisalusta on täysin erillinen esimerkiksi eläkevakuuttamisen järjestelmistä, eikä näitä tietoja yhdistetä henkilötasolla. Tämän vuoksi käyttäjätiedot on anonymisoitu myös alustalla niin, ettei pääkäyttäjäkään pääse käsiksi yksittäisen käyttäjän tietoihin.

Onko jo uusia kehitysideoita?

‘No, tietenkin on’, toteavat Antti ja Anita. Palvelu kehittyy jatkuvasti osana Kevan digitaalisen oppimisen palveluita myös hankkeen jälkeen.

Lisätietoa:
Kevan Kestävää työelämää -hanke on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.

Lue lisää Kevan verkkosivuilta: www.keva.fi/kestavaatyoelamaa

Tämänkertaisessa blogitekstissä kurkistamme sisällöntuotannon maailmaan.

Osana Kestävää työelämää -hanketta Keva kehittää puhelinsovellusta kaikkien julkisen sektorin työntekijöiden käyttöön. Puhelinsovellus on toteutettu käyttäen Coach4Pro-alustaa, ja se julkaistaan vuoden 2024 lopussa.

Haastateltavina Kevasta ovat Anita Savinainen ja Antti Salmi. Antti on Kevan digitaalisen oppimisen asiantuntija ja vastaa digitaalisen oppimisen palveluista. Anita on Kevan Kestävää työelämää -hankkeen hankekoordinaattori, joka koordinoi palvelun sisällöntuotantoa ja vastaa siitä, että yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa tuotetut sisällöt ovat kunnossa ja laadukkaita.

Millainen julkaistava sovellus on tarkemmin?

Palvelu on nimeltään Kevan Kestävä ura –sovellus. Palvelu on maksuton ja suunnattu julkisen sektorin työntekijöille oman työkyvyn vahvistamiseen, ylläpitämiseen ja oman työuran pohtimiseen. Palvelu tukee työnantajan työkykyjohtamista.

Palvelu koostuu julkaisuvaiheessa viidestä eri oppimispolusta, joista kukin on kestoltaan kuusi viikkoa. Käyttäjä voi aktivoida itselleen sopivan oppimispolun silloin, kun hänelle sopii.

Voisitteko kertoa tarkemmin noista viidestä oppimispolusta?

Oppimispolut koostuvat pienistä tehtävistä, teksteistä, vinkeistä ja videoista. Sisällöt aktivoituvat automaattisesti sovelluksesta löytyvään kalenteriin. Tämän lisäksi osa sisällöistä, kuten videot löytyvät materiaalisalkusta, josta niitä voi käydä katsomassa myös erikseen silloin kun käyttäjälle parhaiten sopii.

Oppimispolut on jaettu seuraaviin aiheisiin: Työn merkityksellisyys, Minä työyhteisössä, Vireystila ja palautuminen, Osaaminen ja oppiminen sekä Fyysinen aktiivisuus ja ravinto.

Oleellinen osa kaikkia polkuja on mahdollisuus itsereflektioon eli oman tilanteen arviointiin. Tämän pohjalta voi tehdä hyväksi havaitsemiaan muutoksia omaan arkeen sovelluksen tarjoamien konkreettisten keinojen avulla.

Mistä vaiheista oppimispolkujen tekeminen koostui?

Kaiken pohjana on Kevan pedagoginen kehikko, jonka pohjalla ovat tutkitut tavat vaikuttaa toiminnan muutokseen.

Oppimispolut ovat rakennettu yhteistyössä palveluntuottajien ja Kevan kanssa. Ensin on lähdetty luomaan viikkokohtaisia teemoja, jotka ovat valikoituneet tarpeen, hyödyn ja määritellyn tavoitteen pohjalta.

Teemat ovat palasteltu sopiviin osiin, joihin voi tutustua myös pikkuhiljaa. Koska käyttäjät ovat julkisen sektorin työntekijöitä, sisällöt ovat räätälöity siten, että ne toimivat aidosti julkisen alan työarjessa.

Kun huomioonotettavia asioita on näinkin paljon, ja sisältöjä tekevät asiantuntijat toisistaan erillään, on sisällöntuotannon koordinointi erittäin tärkeää.

Minkälaisten sisältöjen uskoisitte olevan kaikkein hyödyllisimpiä?

Uskomme, että kaikkein hyödyllisimpiä ovat itsereflektioon tarjotut työkalut ja konkreettiset vinkit, joita voi hyödyntää omassa arjessa ja työpäivien aikana jatkossa.

Esimerkiksi Vireystila ja palautuminen -polulla niitä on paljon, ja on hienoa, jos jokainen löytää niistä yhdenkin itselleen sopivan keinon.

Mikä tällaisen oppimiskokonaisuuden tekemisessä oli se tärkein vaihe?

Käsikirjoitus, sanovat Anita ja Antti kuin yhdestä suusta.

Kun viikkojen tekstisisällöt ja videoiden käsikirjoitukset on kunnossa, eteneminen on nopeaa. Parhaimmillaan pystyimme tuottamaan kahdessa viikossa 15 videota ja lopulliset kuvitusgrafiikat.

Tämä on vaatinut kuitenkin intensiivisiä, mutta innostavia työpäiviä kaikilta tuotantoon osallistuvilta. Studiotyöskentely tapahtui kokonaan Kevan oman pop-up kuvaustiimin voimin, jonka roolijako ja työn sujuvuus on saatu hiottua erittäin toimivaksi.

Tyypillisesti yhden oppimispolun videot kuvattiin kahdessa päivässä, ja tämän jälkeen pidettiin kevyempi työpäivä, jotta vireystila pysyi hyvänä.

Lopuksi

Kevan Kestävää työelämää -hanke on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Lisätietoa hankkeesta Kevan verkkosivuilla: www.keva.fi/kestavaatyoelamaa

Jatkoa seuraa. Blogitekstin toisessa osassa käymme läpi laatuasioita ja jatkokehitystä.

We’ve updated the Coach4Pro platform to include a white label product that you can customize to fit your brand’s unique style. Our new skin settings offer two layout options and a variety of customization features for a personalized user interface.

Adjust the shape, color, and design of UI components like cards and buttons to match your brand identity. These customization options help make the platform truly yours, improving user experience and reinforcing your brand’s visual presence.

With these new features, Coach4Pro provides the flexibility to tailor and enhance your brand. Use our platform to reflect your brand’s unique personality.

Terveyden edistämistä painottavat kaikki: hyvinvointialueiden perusidea oli kääntää palvelujen suuntaa erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sitä kautta ihmisten terveyden edistämiseen sairauksien hoitamisen sijasta. Miten tämä tapahtuu? Välillä kuulostaa siltä, että muutosta tehdään puhumalla: terveyden edistämisestä puhutaan jopa niin paljon, että siitä on tullut diskurssi, jonka luullaan jo toteutuvan.

Mitä terveyden edistäminen sitten tarkalleen tarkoittaa? Määritelmiä on useita, mutta usein viitataan Maailman terveysjärjestön kuvaukseen: Health promotion is the process of enabling people to increase control over, and to improve, their health. Tämän määritelmän hyvyys piilee mielestäni sen lyhyydessä sekä sanassa mahdollistaminen. Yhteiskunnan kaikkien toimijoiden tulisi luoda toimintatapoja ja tiloja, joiden avulla ihminen voi huolehtia omasta terveydestään sekä parantaa sitä. Terveyden edistäminen on nostettu myös kestävän kehityksen yhdeksi kärjeksi: edistämällä terveyttä, myös maapallon kestävyys paranee. Voimme jopa sanoa, että ei ole terveyttä ilman maapallon terveyttä.

Terveydenhuoltolakiin (2010) pohjautuen Kuntaliitto nostaa terveyden edistämisen määritelmässään toiminnan ja vaikuttamisen tasot: terveyden edistämisellä ymmärretään kaikkea sitä toimintaa, jonka tarkoituksena on terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Se on tietoista vaikuttamista terveyteen ja hyvinvoinnin taustatekijöihin kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen.

Keskityn tässä blogissa tuohon toimintaan-osioon. Eli millaista toimintaa meidän tulisi luoda, jotta ihmisten terveys ja toimintakyky paranisivat? Vanha neuvo oli: terveysvalistus! Tiedämme nyt, että tieto ja taidot eivät riitä pysyviin muutoksiin. Toinen iskulause kuuluu: kaikki riippuu motivaatiosta! Tutkimukset osoittavat, että elintapojen muuttaminen ei ole näin yksinkertaista. Tarvitsemme myös tiedostamattomiin prosesseihin puuttumista. Esimerkiksi terveyden edistämisen professori Pilvikki Absetz painottaa ympäristön mahdollistamia tilaisuuksia. Eli tarvitsemme oman elinympäristömme säätelyä: miten vältämme huonoja terveysvalintoja, miten lisäämme muistutuksia hyviin valintoihin, ja miten pyydämme tukea? Puhutaan myös ”tuuppaamisesta” (engl. nudging), joka tarkoittaa hienovaraista ohjausta kohti terveempiä valintoja.

Elintapaohjaus voi olla hyvä tuuppaaja. Tärkeä on pohtia ensin yhdessä, mitä kukin ihminen kokee tai näkee tuuppauksena. Tämän jälkeen riittävän räätälöity ohjaus auttaa ihmistä pitämään ympäristöään terveellisten valintojen kenttänä miinojen sijasta. Digitalisaation ja henkilökohtaisen ohjauksen yhdistelmä voi toimia parhaimmillaan super-tuuppaajana.

Katja Joronen
Professori, TtT
Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto
katja.joronen@utu.fi

Kiinnostuitko aiheesta, ota meihin yhteyttä!

Olemme kehittäneet sisällönhallintaa helppokäyttöisemmäksi. Tähän asti käytössä ollut Kirjasto on korvattu Materiaalisalkulla. Kuhunkin ohjelmaan voidaan liittää oma Materiaalisalkku, jolloin ohjelman muokkauksesta tulee helpompaa. Uutena ominaisuutena on, että asiakas voi käydä läpi Materiaalisalkkua omaan tahtiin. Tämä mahdollistaa tarvittaessa itsepalvelun. Uskomme, että nyt tehdyt muutokset säästävät ohjaajien aikaa ja parantavat ohjelmien laatua sekä asiakaskokemusta.

Kannustamme aktiivisesti palautteen antamiseen, jotta voimme jatkuvasti kehittää ohjelmistoamme paremmaksi ja vastaamaan entistä paremmin tarpeisiinne. Jos aihe herätti mielenkiintonne, älkää epäröikö ottaa yhteyttä meihin – haluamme kuulla lisää ajatuksistanne ja keskustella lisää siitä, miten voimme auttaa teitä.