Tasapainon löytäminen itsenäisyyden ja tuen välillä työyhteisöissä

Yritykset korostavat yhä enemmän työntekijöiden itsenäisyyden, itseohjautuvuuden ja aloitteellisuuden merkitystä. Tällä pyritään edistämään hyvää päätöksentekoa ja henkistä sopeutumiskykyä. Samalla kun rohkaistaan itsenäisyyttä, on tärkeää tarjota tukea silloin kun sitä tarvitaan. Miten tasapainotamme itsenäisyyden ja tuen?

Itsenäisyyden edistäminen tuo mukanaan selkeitä etuja. Itsenäiset työntekijät ovat usein luovempia, kekseliäämpiä ja tehokkaampia. He ottavat vastuun työstään, pyrkivät tekemään päätöksiä ja tarvitsevat vähemmän tukea ja ohjausta. Lisääntyneestä itsenäisyydestä seuraa tyytyväisyys työhön, koska työntekijät tuntevat että heihin luotetaan ja arvostetaan.

Tuen tarve

Itsenäisyys tarvitsee kuitenkin tuen rinnalleen. Ilman riittävää tukea työntekijät voivat vieraantua ja pahimassa tapauksessa palaa loppuun. He tarvitsevat oikeat työkalut, ohjausta ja palautetta onnistuakseen. Jos tukea on tarjolla, työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi ja huomioiduksi. Tämä puolestaan luo edellytykset työssä kehittymiselle ja henkiselle kasvulle.

Coach4Works auttaa tasapainon saavuttamisessa

Coach4Works perustuu etäohjausalustaan, jossa tarjottavat palvelut ovat saatavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Tarjolla on laaja valikoima oppimis- ja työhyvinvointipalveluita. Palvelut ovat räätälöitävissä kunkin työntekijän tarpeiden mukaan. Palveluja voidaan aktivoida sitä mukaa kun tarvetta ilmenee. Tällä varmistetaan se, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat silloin kun työntekijä tarvitsee palvelua.

Yhteenveto

Työntekijöiden itsenäisyyden ja tuen tasapainottaminen on ensiarvoisen tärkeää kun halutaan itseohjautuvia työntekijöitä. Coach4Worksin avulla tätä tasapainoa edesautetaan henkilökohtaisen oppimisen ja koulutuksen kautta. Tämä edistää sekä yksilön että organisaation kehittymistä.

Ohjaajan käsikirja on tullut painosta!

Taustaa

Ohjaajan käsikirja on tarkoitettu henkilöille  jotka käyttävät alustaamme elintapaohjaukseen.
Käsikirjaa voi soveltaa myös muuhun etäohjaukseen. Se perustuu asiakkailta ja kokeneilta elintapaohjaajilta saatuun palautteeseen.

Ohjaajavetoisen etäpalvelun ytimessä on välitön palaute ja dialogi asiakkaan kanssa. Alustamme on rakennettu siten, että se mahdollistaa nämä molemmat. Olemme käyneet pitkä-aikaista dialogia elintapaohjaajien kanssa, ja tämän pohjalta kehittäneet alustamme ominaisuudet etäohjaukseen sopiviksi.

Etänä tehtävien elintapaohjelmien suunnittelussa on otettava huomioon sekä asiakkaiden että ohjaajien vaatimukset ja alustan mahdollisuudet. Asiakkaat ovat pitäneet etäohjauksen hyvinä puolina sekä ajan että paikan siirtoa: asiakas voi tehdä hänelle luodun aktiviteetin silloin kun se hänelle sopii, siellä missä hän kulloinkin on.

Ohjaajan käsikirjaan olemme koonneet asioita jotka pitää ottaa huomioon laadukasta elintapaohjelmaa suunniteltaessa.

Sisällöstä

Käsikirja on rajattu siten, että siinä on kerrottu miksi ja mitä pitää tehdä, jotta ohjelmasta tulee laadukas. Se, miten asiat on tehtävä löytyy alustan ohjekirjastosta.

Ohjelman ja materiaalin luonnin lisäksi käsikirjassa annetaan suosituksia littyen ohjelman rytmittämiseen ja pituuteen. Sieltä löytyy myös käytännön ohjaustyöhön liittyviä suosituksia:

• Miten asiakas tuntee että häntä kuunnellaan
• Miten asiakas saadaan tuntemaan että hänen palautteensa huomioidaan
• Miten asiakkaalle annetaan palautetta
• Jos laitat asiakkaalle kyselyn, laita hänelle myös palautetta

Edellä lueteltu lista on esimerkki, vastaavanlaisia ohjeita löytyy asiakaskohtaiseen ohjelman räätälöintiin ja myös omaan tahtiin suoritettavan ohjelman tekemiseen. Omaan tahtiin suoritettavaan ohjelmaan voi liittää lisämateriaalia. Asiakas voi myös pyytää haluamaansa lisämateriaalia, jos hänelle aktivoitu lisämateriaali ei tunnu riittävän.  Materiaalin jakamisessa emme suosittele ’tässä sulle hirveästi lisämateriaalia koita pärjätä’ – lähestymistapaa. Tarjotun materiaalin pitää vastata asiakkaan sen hetkistä tarvetta.

Käsikirjassa annetaan myös suosituksia materiaalin luomiseen, nimeämiseen  ja jakamiseen.
Tämän lisäksi on valaistu automaatti-ilmoitusten ja haasteiden käyttöä: milloin niitä kannattaa käyttää ja kuinka usein. Tarkoitus on auttaa asiakasta tekemään muutos, ei valistaa. Valistusorganisaatioita maamme on pullollaan, muutoksen tekijöitä ei niinkään.

Lopuksi

Ohjaajan käsikirja perustuu vuosien kokemukseen elintapaohjauksesta, sekä etänä että nokakkain. Käsikirjassa kerrotut asiat ovat suosituksia, ja niistä voi tarvittaessa aivan hyvin poiketa, jos syytä ilmenee. Jos käytät alustaamme elintapaohjaukseen, pyydä ohjekirjaa ja laitamme sen tulemaan.

Coach4Pro is excited to announce a new feature that allows service providers to create comprehensive learning courses for their clients. Our platform now supports course functions that clients can access and complete independently.

The new tools include an intuitive planning interface and a streamlined publishing function, making course creation straightforward. A shared material bank is available for both calendar-based programs and the new courses, enabling seamless utilization of resources across different service types.

Our course functions offer flexible execution options, including free flow, defined order, and timed execution windows, catering to various learning styles and preferences.

We look forward to seeing how these new tools enhance your coaching services.

Vantaan kaupunki tarjoaa digitaalisen palvelun elintapaohjaukseen. Vantaalla on jo pitkään tehty kuntakentällä ainutlaatuista työtä elintapaohjauksen kehittämisessä, ja ohjauksella on tutkitusti saatu aikaan sekä tuloksia että säästöjä. Kilpailutuksen kautta Vantaa on valinnut Coach4Pro-alustan palvelun edelleen kehittämiseen.

Mikko Koskela, CEO, Coach4pro: “Coach4Pro on todella tyytyväinen, että valinta on kohdistunut meihin. Uskomme, että yhdessä Vantaan ammattilaisten kanssa kehitämme palvelun, joka ennestään parantaa toiminnassa olevaa elintapaohjausta ”

Liikunnansuunnittelija Jani Raivio ja liikuntapäällikkö Anton Ahonen Vantaalta kertovat, että tavoitteena on rakentaa uudenlainen digitaalinen palvelu Vantaan asukkaiden käyttöön.

”Vaikuttava palvelu edellyttää laadukkaiden sisältöjen lisäksi myös sujuvasti toimivaa teknistä alustaa. Etsimme kilpailutuksessa yhteistyökumppania, joka kykenee toteuttamaan meidän tarpeisiimme räätälöidyn teknisen alustan. Halusimme alustan, jonka pohjalle voidaan rakentaa myös muita etäohjauspalveluita”, Anton Ahonen.

Tutustu Vantaan hyvinvointimentorointiin verkkosivuilla

https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/hyvinvointimentorointi

THL:n arvionti Vantaan elintapaohjauksen toimintamallista:

https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/tieto-ja-toimintamallit/hyte-toimintamallien-arviointi/arvioidut-toimintamallit/vantaan-elintapaohjaus-toimintamallin-arviointi

Tämä on toinen blogiteksti Kevan Kestävää työelämää -hankkeessa toteutettavan työntekijän digitaalisen palvelun sisällön kehittämisestä. Ensimmäisessä osassa kuvailimme sisällöntuotannon eri vaiheita. Tässä toisessa osassa keskitymme sisältöjen laadun varmistamiseen ja jatkokehitykseen.

Haastateltavina ovat Anita Savinainen ja Antti Salmi Kevasta. Antti on Kevan digitaalisen oppimisen asiantuntija ja vastaa digitaalisen oppimisen palveluista. Anita on Kevan Kestävää työelämää -hankkeen koordinaattori, joka vastaa siitä, että puhelinsovelluksen sisällöt ovat kunnossa ja laadukkaita.

Vuoden 2024 lopussa julkaistavan palvelun sisällöt on tuotettu yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Palvelu tulee maksuttomasti kaikkien julkisen sektorin työntekijöiden käyttöön ja se on toteutettu Coach4Pro-alustalle.

Miten varmistitte julkaistavan oppimiskokonaisuuden laadun?

Anita katsoi tuotantovaiheessa jokaista oppimispolkua kokonaisuutena ja varmisti, että eri sisällöntuottajien kanssa tuotetut oppimispolut noudattavat yhtenäistä linjaa. Tuottajat olivat sisällöntuotannon ammattilaisia, mutta kokivat tällaisen tuotantotavan parantavan sisältöjen laatua entisestään.

Oppimispolut viimeisteltiin julkaisemalla ne ensin Kevan kehittäjille, jotka iteroivat ne kuntoon. Tämän jälkeen julkisen alan pilottityöyhteisöt lähtivät testaamaan oppimispolkuja. Jos materiaaleissa havaittiin pilottien yhteydessä jokin systemaattinen puute, se korjattiin kaikkiin sisältöihin. Hyvä esimerkki tästä oli tekstin määrä: selaimessa tekstin määrä näytti kevyemmältä kuin puhelimen kapeammalta näytöltä. Antti kertoi, että tästä selvittiin ottamalla käyttöön karsi-karsi-karsi-menetelmä, lisäämällä kappalejakoja ja pilkkomalla tekstejä osiin ikonien avulla.

Miten seuraatte laatua?

Palvelua pilotoidaan ja hienosäädetään jatkuvasti saadun palautteen pohjalta. Tämän lisäksi julkaisun jälkeen seurataan, missä määrin asiakkaat ottavat palvelun käyttöön ja aktivoivat itselleen eri oppimispolkuja. Myös oppimispolkujen eri sisältöjen käyttöastetta seurataan.

Oppimispolkujen sisään on rakennettu alku- ja loppukyselyt, joilla pyritään arvioimaan oppimispolun vaikutuksia, kuten toiminnan muutosta. Kyselyt ja aktiivisuusraportit ovat alustan ominaisuuksia, joten ulkopuolisia sovelluksia ei tarvitse käyttää.

Oliko teillä käytössä jotain metodologiaa tai työkaluja sisällön laadun varmistamiseen?

Keva käyttää sisällöntuotannon laadun varmistamiseen ADDIE-mallia: Analyse, Design, Develop, Implement and Evaluate.

ADDIE on sisällöntuotantoon kehitetty versio yleisestä PDCA – syklistä PDCA=Plan-Do-Check-Act). Coach4Pro-alustan julkaisujärjestelmä tukee tätä mallia. Editointi ja julkaisu on helppoa, ja julkaisu voidaan tehdä paloittain ja halutulle ryhmälle.

Päädyitte käyttämään suljettua alustaa, miksi?

Keva halusi löytää kumppanin, jolla on vahva kokemus tällaisista alustoista, sekä myös halu kehittää alustaansa koko ajan eteenpäin.

Lisäksi Kevalle on tärkeää, etteivät puurot ja vellit mene sekaisin. Palvelu toimii ennakoivan työkyvyn tukena ja haluttiin, että oppimisalusta on täysin erillinen esimerkiksi eläkevakuuttamisen järjestelmistä, eikä näitä tietoja yhdistetä henkilötasolla. Tämän vuoksi käyttäjätiedot on anonymisoitu myös alustalla niin, ettei pääkäyttäjäkään pääse käsiksi yksittäisen käyttäjän tietoihin.

Onko jo uusia kehitysideoita?

‘No, tietenkin on’, toteavat Antti ja Anita. Palvelu kehittyy jatkuvasti osana Kevan digitaalisen oppimisen palveluita myös hankkeen jälkeen.

Lisätietoa:
Kevan Kestävää työelämää -hanke on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.

Lue lisää Kevan verkkosivuilta: www.keva.fi/kestavaatyoelamaa

Tämänkertaisessa blogitekstissä kurkistamme sisällöntuotannon maailmaan.

Osana Kestävää työelämää -hanketta Keva kehittää puhelinsovellusta kaikkien julkisen sektorin työntekijöiden käyttöön. Puhelinsovellus on toteutettu käyttäen Coach4Pro-alustaa, ja se julkaistaan vuoden 2024 lopussa.

Haastateltavina Kevasta ovat Anita Savinainen ja Antti Salmi. Antti on Kevan digitaalisen oppimisen asiantuntija ja vastaa digitaalisen oppimisen palveluista. Anita on Kevan Kestävää työelämää -hankkeen hankekoordinaattori, joka koordinoi palvelun sisällöntuotantoa ja vastaa siitä, että yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa tuotetut sisällöt ovat kunnossa ja laadukkaita.

Millainen julkaistava sovellus on tarkemmin?

Palvelu on nimeltään Kevan Kestävä ura –sovellus. Palvelu on maksuton ja suunnattu julkisen sektorin työntekijöille oman työkyvyn vahvistamiseen, ylläpitämiseen ja oman työuran pohtimiseen. Palvelu tukee työnantajan työkykyjohtamista.

Palvelu koostuu julkaisuvaiheessa viidestä eri oppimispolusta, joista kukin on kestoltaan kuusi viikkoa. Käyttäjä voi aktivoida itselleen sopivan oppimispolun silloin, kun hänelle sopii.

Voisitteko kertoa tarkemmin noista viidestä oppimispolusta?

Oppimispolut koostuvat pienistä tehtävistä, teksteistä, vinkeistä ja videoista. Sisällöt aktivoituvat automaattisesti sovelluksesta löytyvään kalenteriin. Tämän lisäksi osa sisällöistä, kuten videot löytyvät materiaalisalkusta, josta niitä voi käydä katsomassa myös erikseen silloin kun käyttäjälle parhaiten sopii.

Oppimispolut on jaettu seuraaviin aiheisiin: Työn merkityksellisyys, Minä työyhteisössä, Vireystila ja palautuminen, Osaaminen ja oppiminen sekä Fyysinen aktiivisuus ja ravinto.

Oleellinen osa kaikkia polkuja on mahdollisuus itsereflektioon eli oman tilanteen arviointiin. Tämän pohjalta voi tehdä hyväksi havaitsemiaan muutoksia omaan arkeen sovelluksen tarjoamien konkreettisten keinojen avulla.

Mistä vaiheista oppimispolkujen tekeminen koostui?

Kaiken pohjana on Kevan pedagoginen kehikko, jonka pohjalla ovat tutkitut tavat vaikuttaa toiminnan muutokseen.

Oppimispolut ovat rakennettu yhteistyössä palveluntuottajien ja Kevan kanssa. Ensin on lähdetty luomaan viikkokohtaisia teemoja, jotka ovat valikoituneet tarpeen, hyödyn ja määritellyn tavoitteen pohjalta.

Teemat ovat palasteltu sopiviin osiin, joihin voi tutustua myös pikkuhiljaa. Koska käyttäjät ovat julkisen sektorin työntekijöitä, sisällöt ovat räätälöity siten, että ne toimivat aidosti julkisen alan työarjessa.

Kun huomioonotettavia asioita on näinkin paljon, ja sisältöjä tekevät asiantuntijat toisistaan erillään, on sisällöntuotannon koordinointi erittäin tärkeää.

Minkälaisten sisältöjen uskoisitte olevan kaikkein hyödyllisimpiä?

Uskomme, että kaikkein hyödyllisimpiä ovat itsereflektioon tarjotut työkalut ja konkreettiset vinkit, joita voi hyödyntää omassa arjessa ja työpäivien aikana jatkossa.

Esimerkiksi Vireystila ja palautuminen -polulla niitä on paljon, ja on hienoa, jos jokainen löytää niistä yhdenkin itselleen sopivan keinon.

Mikä tällaisen oppimiskokonaisuuden tekemisessä oli se tärkein vaihe?

Käsikirjoitus, sanovat Anita ja Antti kuin yhdestä suusta.

Kun viikkojen tekstisisällöt ja videoiden käsikirjoitukset on kunnossa, eteneminen on nopeaa. Parhaimmillaan pystyimme tuottamaan kahdessa viikossa 15 videota ja lopulliset kuvitusgrafiikat.

Tämä on vaatinut kuitenkin intensiivisiä, mutta innostavia työpäiviä kaikilta tuotantoon osallistuvilta. Studiotyöskentely tapahtui kokonaan Kevan oman pop-up kuvaustiimin voimin, jonka roolijako ja työn sujuvuus on saatu hiottua erittäin toimivaksi.

Tyypillisesti yhden oppimispolun videot kuvattiin kahdessa päivässä, ja tämän jälkeen pidettiin kevyempi työpäivä, jotta vireystila pysyi hyvänä.

Lopuksi

Kevan Kestävää työelämää -hanke on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Lisätietoa hankkeesta Kevan verkkosivuilla: www.keva.fi/kestavaatyoelamaa

Jatkoa seuraa. Blogitekstin toisessa osassa käymme läpi laatuasioita ja jatkokehitystä.