Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja, jonka lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös julkisen alan työkyvyttömyysriskin vähentäminen.

Osana Kestävää työelämää -hanketta Keva kehitti työkykyä ja aktiivista työuratoimijuutta tukevan puhelinsovelluksen kaikkien julkisen sektorin työntekijöiden käyttöön. Puhelinsovellus on toteutettu käyttäen Coach4Pro-alustaa, joka räätälöitiin Kevan tarpeisiin. Palvelu on maksuton ja tukee työnantajan työkykyjohtamista.

Sovellus tuotettiin osana Kevan Kestävää työelämää -hanketta, joka on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.

Tämä blogiteksti perustuu KEVAn oppimisen asiantuntijan Antti Salmen haastatteluun.

Kerrotko miten palvelun kehittäminen sujui?

Koko palvelun kehittäminen vei meiltä kaksi vuotta. Itse alusta saatiin valmiiksi jo reilusti ennen palvelun julkaisuajankohtaa, mutta pilottiasiakkaiden palautteiden perusteella siihen tehtiin merkittäviä muutoksia ennen julkaisuhetkeä.

Sovelluksen sisältöjen tuottaminen oli iso urakka. Kurssit koostuvat pienistä tehtävistä, teksteistä, vinkeistä ja videoista. Pelkkänä tekstinä näiden pituus on yli 250 sivua.

Kisaväsymyksestä huolimatta olo on helpottunut ja onnellinen. Asiakkaiden palaute on myös ollut erittäin innostunutta.

Mitkä ovat palvelun kurssit julkaisuhetkellä?

Kutsumme itse kursseja oppimispoluiksi ja oppimispolkuja meillä on seuraavista aiheista: Työn merkityksellisyys, Minä työyhteisössä, Vireystila ja palautuminen, Osaaminen ja oppiminen sekä Fyysinen aktiivisuus ja ravinto.

Millaisia kehitysvaiheita sisältöjen kehittämisessä oli? Vaikeudet?

Sisältöjen kehittäminen sisälsi hieman yksinkertaistaen seuraavat vaiheet:

1. Yleisen, kaikkia oppimispolkuja koskevan pedagogisen ohjeistuksen kehittäminen.
2. Jokaiseen teemaan asiantuntevan yhteistyökumppanin etsiminen.
3. Yksittäisen oppimispolkujen alateemojen päättäminen.
4. Yhteistyökumppanien sisällöntuotantoprosessi, johon Keva tarjosi omalta puoleltaan ”työparin” joka aikataulutti, kommentoi ja sparrasi yhteistyökumppaneita.
5. Ensimmäiset kommentit henkilöiltä jotka eivät osallistuneet itse sisällöntuotantoon. Tämän jälkeiset muokkaukset ja uudet kommenttikierrokset.
6. Videoiden kuvaamiset ja materiaalien rakentamiset itse alustalle.
7. Asiakaspilotit ja materiaalien muokkaukset kommenttien perusteella.

Sisällöntuotannon tyypillisiä haasteita olivat:

1. Korjausliikkeiden ajoittaminen eli jos jokin sisältö lähti ei toivottuun suuntaan, niin alussa tämän suunnan korjaaminen vei tarpeettoman paljon aikaa.
2. Aikataulussa pysyminen, kun kommenttikierroksista syntyvien muutostarpeiden ennakointi oli haastavaa.
3. Kuvauspäivien aikatauluihin ja sujumiseen liittyi epävarmuutta, kun toimittiin uudella kokoonpanolla ja eri esiintyjien kyky suoriutua videokuvauksissa on tyypillisesti hyvin erilainen. Toiset tarvitsevat useita ottoja ja paljon tukea, kun taas toiset saavat melkein jokaisen oton niin sanotusti kerrasta purkkiin.

Montako teitä oli KEVAsta ja mikä oli teidän rooli?

Kevasta meitä oli neljä henkilöä tekemässä palvelua.

Kaisa Hakkarainen edustaa työkykyjohtamisen syvää osaamista ja toimi sisältöjen tavoitteiden asettajana sekä materiaalien kommentoijana.

Antti Salmi vastasi pedagogiikasta, sovelluskehityksen projektista sekä videotuotannosta.

Anita Savinainen toimi koordinaattorina ja vastasi erityisesti yhteistyöstä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tukien heidän sisällöntuotantoaan.

Videokuvauksissa Kimmo Kajander toimi myös toisena videokuvaajana Antin lisäksi.

Tähänastisia havaintoja?

Kevan asiakasorganisaatioiden vastaanotto uudelle palvelulle ja sen sisällöille on ollut erittäin positiivista. Asiakasorganisaatiot ovat myös arvostaneet sitä, että Keva tarjoaa kattavat markkinointimateriaalit sovelluksesta omille työntekijöille kertomiseen.

Tähänastinen palaute?

Palaute on ollut positiivista, mutta se on tullut pitkälti vielä asiakasorganisaatioiden edustajilta ja palaute koskee ensivaikutelmaa. Odotamme mielenkiinnolla oppimispolkujen loppuun rakennettujen palautekyselyiden kautta tulevaa palautetta ja vaikutusten arviointia sitten, kun sitä on ehtinyt kertymään enemmän.

Palvelu ja kurssit on julkaistu, miltä tuntuu?

Erittäin hyvältä! Matka itse ideasta valmiiksi palveluksi vei kauan, mutta lopputulos ylittää sen, mitä lähdimme alun perin tavoittelemaan. Nyt keskitymme hetkeksi palvelun markkinointiin ja hyödyntämistapojen kehittämiseen, mutta varmasti tulee vielä aika, jolloin alamme tuottamaan lisää oppimispolkuja palveluun.

Tämä on ensimmäinen osa kaksiosaisesta blogikirjoituksesta jossa perehdymmen Vantaan kaupungin riskiryhmille tarjoamaan hyvinvointimentorointiin. Hyvinvointimentorointi toteutetaan käyttäen Coach4Pro-alustaa, ohjaajia on kuusi ja ohjelmassa on tällä hetkellä 224 asiakasta.

Ensimmäisessä osassa liikunnansuunnittelija Jani Raivio kertoo mikä motivoi Vantaan kaupunkia tällaisen palvelun tarjoamiseen kaupunkilaisille.

Jani, mistä ajatus että liikuntatoimi tekee elintapaohjausta? Miksi?

Elintapaneuvonnan kautta lisäämme kuntalaisten hyvinvointia ja pyrimme turvaamaan kaikille yhtäläiset mahdollisuudet huolehtia omasta terveydentilastaan ammattilaisten ohjauksessa. Elintapaneuvonnan kautta kuntalaiset voivat saada lisää jaksamista omaan arkeensa. Onnistuneen elintapamuutoksen avulla on mahdollista vaikuttaa myös elintapasairauksien ennaltaehkäisyyn tai oireiden lieventymiseen. Kunnan tehtävänä Kuntalaissa (2015) on määritelty kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen, johon elintapaneuvonnan tarjoaminen kuntalaisille vahvasti liittyy.

Mitä muuta elintapaohjauksen ohjaajat tekevät elintapaohjauksen lisäksi?

Hyvinvointimentorit toimivat osana Elintapaneuvonnan ja soveltavan liikunnan tiimiä, joka vastaa kyseisistä toiminnoista Vantaalla. Mentorit toimivat myös elintapaneuvonnan asiantuntijoina, järjestäen erilaisia koulutuksia, ylläpitävät hyvinvointialueen yhteistyöverkostoa sekä toimivat erilaisissa hyvinvoinnin työryhmissä.

Näetkö etäohjauksesta saatavan hyötyä muilla segmenteillä?

Meillä kaupungilla on tarjottu virtuaalisia jumppia koronavuosista alkaen ja ne ovat jääneet vahvaksi osaksi liikunnan palveluita. Etänä tapahtuva ohjaus mielestäni tukee yhtenä osana saavutettavia hyvinvoinnin palveluita sekä madaltaa kynnystä osallistua esim. ohjattuun liikuntaan omasta olohuoneesta, säästä riippumatta.

Onko teillä aikomuksia laajentaa elintapaohjausta muihin ryhmiin?

Tavoitteena on, että elintapaneuvonnan palvelut kattaisivat koko elämänkaaren ja tätä varten Vantaan kaupunki on ollut aktiivinen erilaisten kehittämishankkeiden parissa.

Mitä muita kehittämisajatuksia teillä on?

Digitaaliset elintapaneuvonnan alustat tarjoavat tulevaisuudessa loistavan mahdollisuuden skaalata palveluita suurelle joukolle ihmisiä. Digitaalisia palveluita tulee kehittää kohderyhmän tarpeet tiedostaen, jotta tarjotuista palveluista saadaan paras hyöty.

Omia havaintoja, asiakkaiden tyytyväisyys, haasteet?

Elintapaneuvonnan hyvinvointimentorointiin sitoutuneet ja motivoituneet asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä saamaansa tukeen elintapamuutoksessa. Elintapoihin liittyvä muutosprosessi on pitkä ja haastava, joten pienetkin muutokset totutuissa elintavoissa voivat antaa ihmiselle suuren hyödyn sekä näin tukea myös seuraavia askeleita kohti terveempiä elintapoja.

Toisessa osassa perehdymme sitten tarkemmin siihen miten asiakkaat ohjataan hyvinvointimentorointiin ja miten ohjaus on toteutettu.

Tasapainon löytäminen itsenäisyyden ja tuen välillä työyhteisöissä

Yritykset korostavat yhä enemmän työntekijöiden itsenäisyyden, itseohjautuvuuden ja aloitteellisuuden merkitystä. Tällä pyritään edistämään hyvää päätöksentekoa ja henkistä sopeutumiskykyä. Samalla kun rohkaistaan itsenäisyyttä, on tärkeää tarjota tukea silloin kun sitä tarvitaan. Miten tasapainotamme itsenäisyyden ja tuen?

Itsenäisyyden edistäminen tuo mukanaan selkeitä etuja. Itsenäiset työntekijät ovat usein luovempia, kekseliäämpiä ja tehokkaampia. He ottavat vastuun työstään, pyrkivät tekemään päätöksiä ja tarvitsevat vähemmän tukea ja ohjausta. Lisääntyneestä itsenäisyydestä seuraa tyytyväisyys työhön, koska työntekijät tuntevat että heihin luotetaan ja arvostetaan.

Tuen tarve

Itsenäisyys tarvitsee kuitenkin tuen rinnalleen. Ilman riittävää tukea työntekijät voivat vieraantua ja pahimassa tapauksessa palaa loppuun. He tarvitsevat oikeat työkalut, ohjausta ja palautetta onnistuakseen. Jos tukea on tarjolla, työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi ja huomioiduksi. Tämä puolestaan luo edellytykset työssä kehittymiselle ja henkiselle kasvulle.

Coach4Works auttaa tasapainon saavuttamisessa

Coach4Works perustuu etäohjausalustaan, jossa tarjottavat palvelut ovat saatavissa ajasta ja paikasta riippumatta. Tarjolla on laaja valikoima oppimis- ja työhyvinvointipalveluita. Palvelut ovat räätälöitävissä kunkin työntekijän tarpeiden mukaan. Palveluja voidaan aktivoida sitä mukaa kun tarvetta ilmenee. Tällä varmistetaan se, että kysyntä ja tarjonta kohtaavat silloin kun työntekijä tarvitsee palvelua.

Yhteenveto

Työntekijöiden itsenäisyyden ja tuen tasapainottaminen on ensiarvoisen tärkeää kun halutaan itseohjautuvia työntekijöitä. Coach4Worksin avulla tätä tasapainoa edesautetaan henkilökohtaisen oppimisen ja koulutuksen kautta. Tämä edistää sekä yksilön että organisaation kehittymistä.

Ohjaajan käsikirja on tullut painosta!

Taustaa

Ohjaajan käsikirja on tarkoitettu henkilöille  jotka käyttävät alustaamme elintapaohjaukseen.
Käsikirjaa voi soveltaa myös muuhun etäohjaukseen. Se perustuu asiakkailta ja kokeneilta elintapaohjaajilta saatuun palautteeseen.

Ohjaajavetoisen etäpalvelun ytimessä on välitön palaute ja dialogi asiakkaan kanssa. Alustamme on rakennettu siten, että se mahdollistaa nämä molemmat. Olemme käyneet pitkä-aikaista dialogia elintapaohjaajien kanssa, ja tämän pohjalta kehittäneet alustamme ominaisuudet etäohjaukseen sopiviksi.

Etänä tehtävien elintapaohjelmien suunnittelussa on otettava huomioon sekä asiakkaiden että ohjaajien vaatimukset ja alustan mahdollisuudet. Asiakkaat ovat pitäneet etäohjauksen hyvinä puolina sekä ajan että paikan siirtoa: asiakas voi tehdä hänelle luodun aktiviteetin silloin kun se hänelle sopii, siellä missä hän kulloinkin on.

Ohjaajan käsikirjaan olemme koonneet asioita jotka pitää ottaa huomioon laadukasta elintapaohjelmaa suunniteltaessa.

Sisällöstä

Käsikirja on rajattu siten, että siinä on kerrottu miksi ja mitä pitää tehdä, jotta ohjelmasta tulee laadukas. Se, miten asiat on tehtävä löytyy alustan ohjekirjastosta.

Ohjelman ja materiaalin luonnin lisäksi käsikirjassa annetaan suosituksia littyen ohjelman rytmittämiseen ja pituuteen. Sieltä löytyy myös käytännön ohjaustyöhön liittyviä suosituksia:

• Miten asiakas tuntee että häntä kuunnellaan
• Miten asiakas saadaan tuntemaan että hänen palautteensa huomioidaan
• Miten asiakkaalle annetaan palautetta
• Jos laitat asiakkaalle kyselyn, laita hänelle myös palautetta

Edellä lueteltu lista on esimerkki, vastaavanlaisia ohjeita löytyy asiakaskohtaiseen ohjelman räätälöintiin ja myös omaan tahtiin suoritettavan ohjelman tekemiseen. Omaan tahtiin suoritettavaan ohjelmaan voi liittää lisämateriaalia. Asiakas voi myös pyytää haluamaansa lisämateriaalia, jos hänelle aktivoitu lisämateriaali ei tunnu riittävän.  Materiaalin jakamisessa emme suosittele ’tässä sulle hirveästi lisämateriaalia koita pärjätä’ – lähestymistapaa. Tarjotun materiaalin pitää vastata asiakkaan sen hetkistä tarvetta.

Käsikirjassa annetaan myös suosituksia materiaalin luomiseen, nimeämiseen  ja jakamiseen.
Tämän lisäksi on valaistu automaatti-ilmoitusten ja haasteiden käyttöä: milloin niitä kannattaa käyttää ja kuinka usein. Tarkoitus on auttaa asiakasta tekemään muutos, ei valistaa. Valistusorganisaatioita maamme on pullollaan, muutoksen tekijöitä ei niinkään.

Lopuksi

Ohjaajan käsikirja perustuu vuosien kokemukseen elintapaohjauksesta, sekä etänä että nokakkain. Käsikirjassa kerrotut asiat ovat suosituksia, ja niistä voi tarvittaessa aivan hyvin poiketa, jos syytä ilmenee. Jos käytät alustaamme elintapaohjaukseen, pyydä ohjekirjaa ja laitamme sen tulemaan.

Coach4Pro is excited to announce a new feature that allows service providers to create comprehensive learning courses for their clients. Our platform now supports course functions that clients can access and complete independently.

The new tools include an intuitive planning interface and a streamlined publishing function, making course creation straightforward. A shared material bank is available for both calendar-based programs and the new courses, enabling seamless utilization of resources across different service types.

Our course functions offer flexible execution options, including free flow, defined order, and timed execution windows, catering to various learning styles and preferences.

We look forward to seeing how these new tools enhance your coaching services.

Vantaan kaupunki tarjoaa digitaalisen palvelun elintapaohjaukseen. Vantaalla on jo pitkään tehty kuntakentällä ainutlaatuista työtä elintapaohjauksen kehittämisessä, ja ohjauksella on tutkitusti saatu aikaan sekä tuloksia että säästöjä. Kilpailutuksen kautta Vantaa on valinnut Coach4Pro-alustan palvelun edelleen kehittämiseen.

Mikko Koskela, CEO, Coach4pro: “Coach4Pro on todella tyytyväinen, että valinta on kohdistunut meihin. Uskomme, että yhdessä Vantaan ammattilaisten kanssa kehitämme palvelun, joka ennestään parantaa toiminnassa olevaa elintapaohjausta ”

Liikunnansuunnittelija Jani Raivio ja liikuntapäällikkö Anton Ahonen Vantaalta kertovat, että tavoitteena on rakentaa uudenlainen digitaalinen palvelu Vantaan asukkaiden käyttöön.

”Vaikuttava palvelu edellyttää laadukkaiden sisältöjen lisäksi myös sujuvasti toimivaa teknistä alustaa. Etsimme kilpailutuksessa yhteistyökumppania, joka kykenee toteuttamaan meidän tarpeisiimme räätälöidyn teknisen alustan. Halusimme alustan, jonka pohjalle voidaan rakentaa myös muita etäohjauspalveluita”, Anton Ahonen.

Tutustu Vantaan hyvinvointimentorointiin verkkosivuilla

https://www.vantaa.fi/fi/palveluhakemisto/palvelu/hyvinvointimentorointi

THL:n arvionti Vantaan elintapaohjauksen toimintamallista:

https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/tieto-ja-toimintamallit/hyte-toimintamallien-arviointi/arvioidut-toimintamallit/vantaan-elintapaohjaus-toimintamallin-arviointi